Gorilla

Gorillat ovat Afrikassa eläviä erittäin sosiaalisia ihmisapinoita. Nämä läheiset sukulaisemme osaavat näyttää tunteitaan: ne nauravat ja ilmaisevat surua. Gorillat ovat kuitenkin erittäin uhanalaisia. Työskentelemme tarmokkaasti niiden suojelemiseksi.

Tietoa lajista

Lumileopardeja arvioidaan elävän villinä enää 4 000-6 400 yksilöä, ja laji on luokiteltu uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi. Lumileopardin elinalueet ovat karuja. Näitä hienoja kissaeläimiä tavataan yleensä 3000–5400 metrin korkeudessa niukan kasvillisuuden vyöhykkeillä.

Tavoitteemme on saada lumileopardien lukumäärä nousemaan niin, ettei se ole enää uhanalainen

Lumileopardin ominaisuudet auttavat sitä selviytymään ankarissa olosuhteissa. Lyhyet eturaajat ja pitkät takaraajat edistävät ketterää kulkua jyrkällä ja epätasaisella elinalueella. Isot tassut auttavat kävelemään lumessa.

Lähes metrin pituinen tuuhea häntä helpottaa tasapainon pitämisessä sekä lämmittää vartaloa ja naamaa lumileopardin levätessä. Hyvin kehittynyt rintakehä ja suuret nenäontelot ovat myös osoituksia lumileopardin sopeutumisesta kotiseutunsa kylmään ja ohueen ilmaan.

Nykyisin lumileopardit elävät Afganistanissa, Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Mongoliassa, Nepalissa, Pakistanissa, Venäjällä, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa. Suojelutyömme painopiste on Himalajan vuoristossa.

Lumileopardien määrä on lisääntynyt 30 % vuodesta 2009 nepalilaisella suojelualueella. Olimme perustamassa aluetta ja tuemme sen ylläpitoa.

Lumileopardin ravinto

Lumileopardi pystyy kaatamaan itseään jopa kolme kertaa painavamman eläimen. Se saalistaa villejä vuorilampaita ja -vuohia sekä alppikauriita. Lisäksi sille kelpaavat mm. murmelit, jänikset, jyrsijät ja kanalinnut. Luonnollisten saaliiden puutteessa lumileopardit tappavat myös kotieläimiä.

Lumileopardien lisääntyminen

Lumileopardin pennut syntyvät myöhään keväällä tai aikaisin kesällä. Yhdessä poikueessa on yleensä 2–3 pentua. Lumileopardien arvioidaan elävän 10–12 vuotta.

Lumileopardi – hiljainen arkajalka

Lumileopardi ei pidä itsestään turhaa meteliä - se ei osaa nimittäin karjua. Sen sijaan lumileopardi kykenee naukumaan, murisemaan ja ulvomaan.

Tyypillisiä lumileopardin mittoja ovat:

paino:

35–55 kg

pituus:

1,8–2,3 m (häntä mukaan lukien)

säkäkorkeus:

60 cm.

Uhat

Ilmastonmuutos nostaa puurajaa ja ajaa lumileopardin ahtaalle

Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen aiheuttama puurajan nouseminen on entistä suurempi uhka lumileopardille. Jos kasvihuonekaasupäästöt jatkavat tasaista kasvuaan, puurajan nouseminen uhkaa tuhota jopa kolmanneksen lumileopardin elinympäristöstä pelkästään Himalajalla.

Salametsästäjät himoitsevat kaunista turkkia

Lumileopardin nahalla, luilla ja muilla ruumiinosilla käydään kauppaa. Lumileopardin nahkaa käytetään turkiksina ja sen ruumiinosia rohtoina aasialaisessa lääketieteessä.

Saaliseläinten väheneminen ajaa lumileopardit karjan kimppuun

Paikallisten ihmisten harjoittama kestämätön metsästys on paikoin verottanut suurempien saaliseläinten määrää. Myös kilpailu elintilasta karjan kanssa on johtanut saaliseläinten määrän laskuun.

Saaliseläimien vähentyminen on taas ajanut lumileopardit muille apajille. Joillain alueilla jopa puolet lumileopardin ravinnosta koostuu karjasta kuten lampaista, vuohista ja nuorista jakeista. Karjan tappamisesta suivaantuneina paimenet myrkyttävät, ampuvat tai ansoittavat lumileopardeja.

MITÄ WWF TEKEE?

Lajin elinalueiden säilyttäminen on tärkeää lumileopardin suojelemiseksi. Työskentelemme itäisen Himalajan alueella Nepalissa ja Bhutanissa. Olemme olleet perustamassa ja kehittämässä kansallispuistoja ja niitä yhdistäviä käytäviä molemmissa maissa. Suojelualueet turvaavat lumileopardeille elinympäristöt myös tulevaisuudessa. Lisäksi kehitämme yhdessä paikallisten kanssa kestäviä ja lajien säilymistä turvaavia elinkeinoja ja kestävää karjanhoitoa.

Lumileopardin salametsästyksen pysäyttämiseksi tuemme paikallisia salametsästyksen vastaisia partioita ja kasvatamme paikallisten ympäristötietoisuuden tasoa. Lisäksi olemme mukana kehittämässä petokorvausjärjestelmiä, jotka ovat tehokkaita keinoja lumileopardin, maanviljelijöiden ja paikallisten yhteisöjen auttamiseksi.

Lumileopardia uhkaavan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toimimme maailmanlaajuisesti niin neuvottelupöytien ääressä kuin ruohonjuuritasolla.

Toimimme kentällä

- Olemme olleet perustamassa Bhutanin suurinta kansallispuistoa, jossa lumileopardit ja tiikerit elävät samoilla elinalueilla. Kehitämme ja ylläpidämme suojelualueita Bhutanissa ja Nepalissa.

- Koulutamme ja varustamme metsänvartijoita ja paikallisia kyläläisiä lajien suojeluun, suojelualueiden ylläpitoon sekä tutkimuksissa avustamiseen.

- Kartoitamme lumileopardien määrää ja elintapoja Himalajalla riistakameroiden avulla. Selvitämme myös saaliseläinkannan tilannetta.

- Kehitämme petokorvausjärjestelmiä, jotka toimivat vakuutuksen tapaan. Korvauksia maksetaan paikallisille, joiden karjan kimppuun lumileopardit ovat käyneet.

- Koulutamme ja varustamme salametsästyksen vastaisia partioita.

- Tuemme kestävien elinkeinojen, kuten ekomatkailun, kehittämistä.

Tuotamme tietoa

- Tutkimme lumileopardien ja lajin saaliseläinten määrää itäisen Himalajan alueella.

- Selvitämme lumileopardin elintapoja sekä suojelun tehokkuutta dna-tutkimusten, lajin elinalueelle asetettujen kameroiden, satelliittipaikantimien ja eläimien jättämien jälkien avulla.

- Tutkimme ilmastonmuutoksen vaikutuksia lumileopardin elinympäristöön ja koko lajin selviytymiseen.

Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon

- Monet Keski-Aasian valtiot ovat ryhtyneet kartoittamaan lumileopardikantojensa kokoa ensimmäistä kertaa historiassa pitkään jatkuneen poliittisen vaikuttamisen ansiosta.

- Vuonna 2013 kaikki 12 lumileopardimaata sitoutuivat lumileopardien suojeluun WWF:n tavoitteiden mukaisesti.

- Pitkäjänteisen vaikuttamistyön ansiosta tärkeä tavoitteemme toteutui vuonna 2012, kun neljä Himalajan valtiota päätti yhdessä yhdeksän miljoonan hehtaarin suojelualueen perustamisesta.

Teemme yhteistyötä yritysten kanssa

- Teemme yhteistyötä yritysten kanssa ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoimiseksi ja lumileopardin elinalueiden säilyttämiseksi.

Otamme ihmiset mukaan

- Työskentelemme kansainvälisissä hankkeissamme aina yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa. Yhteisöt osallistuvat koulutuksiin, suunnitteluun ja päätöksentekoon.

- Koulutamme paikallisia suojelutoimikuntien jäseniä keräämään tietoa ja tarkkailemaan lumileopardien kannan kehitystä.

- Tuemme kyläyhteisöjä, kun ne perustavat itse hallinnoimiaan metsä- ja suojelualueita.

MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ?

Liity Lumileopardi-kummiksi

Kummius on helppo ja kätevä tapa auttaa luontoa, kun valitsemasi summa menee automaattisesti tililtä. Liity kuukausi- tai vuosikummiksi.

Herkuttele vastuullisesti

WWF:n ruokaopas johdattelee vastuullisen ja ympäristöystävällisen ruoan äärelle. Ota opas avuksi kauppareissuille ja ravintolan ruokalistaa selaillessa.

Tule vapaaehtoiseksi

Tule mukaan rakentamaan tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Vapaaehtoisena edistät luonnon suojelua konkreettisimmillaan. Sinua tarvitaan.

Tee synttärikeräys

Luonto on antanut sinulle paljon ja nyt sinä haluat antaa sille. Perusta oma keräys netissä ja osoita syntymäpäiväsi huomionosoitukset luonnon hyväksi.